Arvon puheenjohtaja ja hyvä liittokokousväki, nimeni on Touko Aalto ja edustan täällä JYYViNoa. Tahdon lausua muutaman sanan opiskelijan henkisestä hyvinvoinnista ja opinnonohjauksesta työryhmätoimintaa ja toimintasuunnitelmaa silmällä pitäen.
Jos Barack Obama olisi täällä tänään kanssamme, uskoisin hänen sanovan:
Ei ole vain koposektoria, ei ole vain soposektoria, on vain opiskelijan hyvinvointi, joka pitää olla enemmän kuin kopo- ja sopo -sektorien summa.Täten painotankin terveydenhuollon ja oppilaitostenyhteistyötä opiskelijan hyvinvoinnin edistäjänä, jonka kautta pystytään näkemään, miten terveyden edistäminen ja sairaanhoito liittyvät opetukseen ja opinnonohjaukseen.
Huonoksi koettu opiskeluote on vahvasti yhteydessä vääräksi koettuun opiskelualaan, riittämättömään opiskeluohjaukseen ja kuulumattomuuteen opiskeluun liittyvään ryhmään, joka johtaa helposti negatiiviseen arvioon omista ja voimista ja kyvyistä sekä henkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen oireiluun.Opintojen ohjauksella ja opintotaidoilla on voimakas yhteys opiskelijan henkisiin voimavaroihin ja terveydentilaan.
Arvon puheenjohtaja
Olisi äärimmäisen tärkeää, että uudella opiskelijalla olisi mahdollisuus pohtia omaa itsetuntemustaan, sen suhdetta erilaisiin sivuaineisiin ja sivuaineiden suhdetta myöhempään sijoittumiseen jonkun asiantuntevan henkilön kanssa. Näin opiskelija löytäisi monia mahdollisuuksia, joita hän ei ole osannut edes etsiä ja hän voisi suunnitelmallisesi toteuttaa opintojaan omista lähtökohdistaan.
On kaikkien etu, jos opiskelija on fyysisesi, henkisesti ja sosiaalisesti terve, osaa opintojen ja ajankäytön johdonmukaisen suunnitelma, kokee opintonsa mielekkääksi ja saa riittävän opinto-ohjauksen toteuttaakseen jo olemassa olevia valmiuksiaan.Hyvä opiskelukyky on toimivan opiskeluympäristön, omien voimavarojen, opiskelutaitojen sekä opetus- ja ohjaustoiminnan muodostama kokonaisuus. Kun yksi osa oireilee, koko opiskelukyky heikkenee.
Arvon puheenjohtaja
Painotan kokonaisajattelua ja syyseuraussuhteita. Psykologi Totte Vaden on mielestäni aivan oikein sanonut, että kaikkea opiskelun takkuamista tai juuttumista ei pidä käsittää mielenterveydenongelmanana, masennuksena tai ahdistuksena. Vadenin arvio korostaa sektorit ylittävän toiminnan tärkeyttä. Opinto-ohjaus ei tee autuaaksi eikä ratkaise kaikkia ongelmia, mutta kopo sektorin toiminta määritää paljolti sen lumipallon koon, joka vierii soposektorin hoidettavaksi.
Kun löydämme yhdessä ratkaisuja esimerkiksi siihen, miten opiskelijoita voidaan paremmin auttaa opintojen ohjaamisessa, itselle sopivien työskentelytapojen löytämisessä ja omatoimisen opiskelun omaksumisessa olemme myös löytäneet ratkaisuja moniin opiskelijoiden fyysisiin, henkisiin ja sosiaalisiin ongelmiin.
Kiitos.
keskiviikko 26. marraskuuta 2008
tiistai 18. marraskuuta 2008
Toukotyöt vauhdissa
Aivan aluksi tahtoisin kiittää kaikkia äänestäjiä x 9: http://www.youtube.com/watch?v=JUkyQGN6ii4
Erityiskiitos menee henkilölle, jonka henkilöllisyysden varsin hyvin tiedän, tästä vaalinaluskommentista:
Tsemppiä vaan huomiselle! Tämän kertainen vetosi ei valtuustopaikkaan vielä riitä, ehkä sitten seuraavalla tai sitä seuraavalla kertaa. Oppivuosia taitaa Tucolla vielä olla monia edessä.
t.Blogia seurannut
Kiitän henkilöä mielenkiinnosta blogiani kohtaan ja toivotan tervetulleeksi uudestaan. Blogin kautta voi hyvin seurata oppivuosiani politiikassa, joihin edustajistovaaleissa ja kunnallisvaaleissa sain todella vahvan mandaatin äänestäjiltäni. Poliittinen sisältö ja rohkeus puhua siitä auttavat silloin tällöin, suosittelen lämpimästi.
Toki politiikkaa voi tehdä ainoastaan omaa asemaa ajatellen kaikkia miellyttäen ilman mitään mielipidettä, mutta valitettava tosiasia on se, että silloin ei mikään muutu. Minua äänestäneet voivat olla varma siitä, että asiat menevät eteenpäin ja ääntänne edustetaan todella vahvasi ja näkyvästi. En nuoleskele itseäni tärkeisiin pöytiin vain itseäni esitellen vaan otan langat omiin käsiini teen sitä poliiikkaa, jota olen luvannut äänestäjilleni toteuttaa. Edustan teitä, hyvät 493 äänestäjääni ja olen vain viestin kuljettaja, heijastus teistä.
Tämä edustuksellinen idea on käynyt selväksi jo kahdessa valtuuston kokouksessa. Laitankin blogiini käyttämäni puheenvuorot ja huomionarvoiset kommenttipuheenvuorot sekä perusteluita äänestyksistä ja muuta tärkeää, kuten mielipidekirjoitukset, joilla haetaan näkyvyyttä näkemyksillemme. Kaikki mielipidekirjoitukseni elokuusta tähän päivään on julkaistu, joten teitä edustetaan monilla tasoin äänekkäästi ja näkyvästi.
Laitan koosteen ensimmäisestä ja toisesta valtuuston kokouksesta tämän viikon aikana. Pysykää vauhdissa.
Tässä vielä maistiainen tulevasta:
http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/mm-ralli-on-imagotahra(287334).ece
ja ei linkki ilman toista: http://www.youtube.com/watch?v=ZuQF5JZsuhU
Erityiskiitos menee henkilölle, jonka henkilöllisyysden varsin hyvin tiedän, tästä vaalinaluskommentista:
Tsemppiä vaan huomiselle! Tämän kertainen vetosi ei valtuustopaikkaan vielä riitä, ehkä sitten seuraavalla tai sitä seuraavalla kertaa. Oppivuosia taitaa Tucolla vielä olla monia edessä.
t.Blogia seurannut
Kiitän henkilöä mielenkiinnosta blogiani kohtaan ja toivotan tervetulleeksi uudestaan. Blogin kautta voi hyvin seurata oppivuosiani politiikassa, joihin edustajistovaaleissa ja kunnallisvaaleissa sain todella vahvan mandaatin äänestäjiltäni. Poliittinen sisältö ja rohkeus puhua siitä auttavat silloin tällöin, suosittelen lämpimästi.
Toki politiikkaa voi tehdä ainoastaan omaa asemaa ajatellen kaikkia miellyttäen ilman mitään mielipidettä, mutta valitettava tosiasia on se, että silloin ei mikään muutu. Minua äänestäneet voivat olla varma siitä, että asiat menevät eteenpäin ja ääntänne edustetaan todella vahvasi ja näkyvästi. En nuoleskele itseäni tärkeisiin pöytiin vain itseäni esitellen vaan otan langat omiin käsiini teen sitä poliiikkaa, jota olen luvannut äänestäjilleni toteuttaa. Edustan teitä, hyvät 493 äänestäjääni ja olen vain viestin kuljettaja, heijastus teistä.
Tämä edustuksellinen idea on käynyt selväksi jo kahdessa valtuuston kokouksessa. Laitankin blogiini käyttämäni puheenvuorot ja huomionarvoiset kommenttipuheenvuorot sekä perusteluita äänestyksistä ja muuta tärkeää, kuten mielipidekirjoitukset, joilla haetaan näkyvyyttä näkemyksillemme. Kaikki mielipidekirjoitukseni elokuusta tähän päivään on julkaistu, joten teitä edustetaan monilla tasoin äänekkäästi ja näkyvästi.
Laitan koosteen ensimmäisestä ja toisesta valtuuston kokouksesta tämän viikon aikana. Pysykää vauhdissa.
Tässä vielä maistiainen tulevasta:
http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/mm-ralli-on-imagotahra(287334).ece
ja ei linkki ilman toista: http://www.youtube.com/watch?v=ZuQF5JZsuhU
perjantai 24. lokakuuta 2008
Toukoterrieri puree!
Bujaka,
alkuun nettisivuni ja facebook-ryhmäni (jossa on jo 187 toukotöiden tukijaa) linkit:
http://www.vihreatehdokkaat.fi/touko.aalto/
http://ru.facebook.com/group.php?gid=23135740492
Seuraavan tekstin kirjoittamiseen on aikaa noin 30 minuuttia, sillä toukotyöläisen täytyy olla jo kahdeksan aikaan kävelykadulla vaalihyörinässä, josta jatkan Seisomapaikkaklubille Ilokiveen. Joten ajatus, VIRTAA, ja tästä lähtee-->
3 kk takana todella näkyvää, intensiivistä ja ajoittain jopa terrierimäistä kampanjointia. En ole antanut kahteen kuukauteen itselleni hetkeksikään rauhaa vaalitöiltä. Aamusta iltaan ja illasta aamun käy toukotyöläisen ajatus ja askellus. Aamulla herätessä pää sikinöi ajatuksista ja odotan jalat oven välissä, että ehdin muuten pukeutumaan. Banderolli käteen ja omppupomppuja kangaskassiin; sitten vain Annie Lenox ja kadulle. Illasta käyn niin ylikierroksilla, että ajatus jatkuu unessa ja uni aamulla herätessä aivan samanlaisena, polttaa polttaa, tahdon kertoa kaikille, miten näen ja koen asiat.
Kun on 16-vuotiaasta asti tehnyt politiikkaa elämäntapamaisesti, ei paluuta enää ole. En olisi sinut itseni kanssa, jos en toimisi, kuten nyt toimin. Koulukiusatun pikkupojan kokemukset ja näkemykset kuuluvat puheissani, teoissani ja suhtautumisessa toisiin ihmisiin. En ikinä käännä selkääni sille pikkupojalle, jonka kaltaisia ihmisiä pystyn politiikkani kautta auttamaan, kuten itse olisin toivonut itseäni autettavan. Tämä on myös takuuni äänestäjille.
Suhtaudun kaikkeen tekemiseeni intohimoisesti ja omistautuvasti. Minulla on sille pikkupojalle antamani lupauksen lisäksi myös moraalinen velvoite edistää politiikan kautta niiden ihmisten ääntä, jotka eivät tule kuulluksi. Olen kokenut ja nähnyt omassa lähipiirissäni niin paljon epäoikeudenmukaisuutta, että tahdon omistaa elämäni surullisten, petettyjen ja unohdettujen ihmisten näkemyksien kuulemiselle.
Minulla on politiikkaan kohtaa niin paljon poltetta, että suhtaudun siihen todella kokonaisvaltaisesti. Osa ihmisistä lähtee politiikkaan, koska on tärkeää vaikututtaa yhteisiin asioihin. Osa lähtee politiikkaan, koska sen kautta voi päästä piireihin ja edistää oma asemaansa. Fuck it. Itse olen politiikassa, koska tahdon tehdä kaikkeni näkemieni ja kokemieni epäkohtien poistamiseksi. Olen kasvanut politiikkaan epäkohtien ja asiakysymysten kautta ja hiljalleen olen huomannut politisoituneeni läpikotaisin.
Poliittisen broilerit ovat syvintä Suhmuran sontaa. Hymyilevät hännystelijät pyrkivät vain pöytiin, joissa on tärkeitä henkilöitä ja heille oman aseman edistäminen on politiikan tarkoitus. On helppo olla ulkoisesti poliitikko, pukeutua ja käyttäytyä korrektisti ja olla sisältä täysin tyhjää. Paljon vaikeampaa on olla oma itsensä ja edistää omia ajatuksiaan ja puhua rohkeasti niiden puolesta. Mikään ei tule koskaan muuttumaan, jos tuleva poliittinen päätöksentekopolvi rakentuu edellisen rakennusaineesta. Pragmaattiset pyrkyrit ylläpitävät toimimattomia rakenteita, koska olisi heidän intressiensä kannalta tyhmää kyseenalaistaa vanhoja päättäjiä, joiden myötämielisyydestä heidän oma asemansa on kiinni.
Noniin. Sitten hieman luonteestani, joka käy ilmi politiikassani.
Olen yliempaattinen kuuntelija, jolle on kehittynyt uuden ystäväni sanoin omien kokemusten kautta ylimääräinen aisti tunnistaa ihmisten ajatuksia ja mielen solmuja. Niin tai näin, mutta tunnistin ystäväni kertomasta itseni häkellyttävän hyvin.
Myös politiikkani lähtee ihmisten kuuntelusta, osallistamisesta ja kannustamisesta. Korvalääkärillä käynnin jälkeen korvani kuulevat todella hyvin ja minun kauttani saa asiat eteenpäin. Suosittelen korvahuuhtelulla puolueelle, jolla on korvat, jotka eivät kuuntele.
Kun kelaan 3 kk kampanjaa, päällimmäisenä mieleeni nousee kampanjan jokapäiväisyys. Aloitin kampanjan elokuussa, jonka jälkeen olen tähän päivään mennessä kirjoittanut 8 laajaa artikkelia, jotka on julkaistu noin 15 kertaa alueen lehdissä:
http://www.vihreatehdokkaat.fi/touko.aalto/?cat=1
Olen ollut myös Keskisuomalaisessa useissa muissa jutuissa, joista kaikkein näkyvimmässä sain lähes koko nuorisosivun käyttööni:
http://www.ksml.fi/viihde/viihdeuutiset/notkeana-elviksen%C3%A4-liikenteess%C3%A4(249677).ece
Yle pyyti minusta haastattelun, joka näytettiin Keskisuomen alueuutisissa:
http://areena.yle.fi/toista?id=1587652
Olen järjestänyt neljä poliittista kahvihetkeä, jonne olen kutsunut ihmisiä kertomaan omakohtaisia kokemuksia eri aiheista. Sisäisen tukiryhmän sähköpostin kautta kaikki ovat voineet vaikuttaa tuleviin artikkeleihin, jolloin ne ovat useiden ihmisten yhteisten ajatusten näköisiä. Politiikan pitää kaksisuuntaista. Pitää osallistaa ja tulla kuuntelemaan, mitä eri ihmisillä on sanottavaa.
En ole jakanut vaalikampanjan aikana yhtään lentolehtistä. Ei paperia, ei lisättyä sokeria -periaate on ollut linjani katukampanjoinnissa. Olen paperin ja lisätyn sokerin sijaan omputtanut ihmisiä eli jakanut omina vaalimainoksinani suomalaisia luomuomenia. Nimi ja numero ovat käyneet ilmi näkyvääkin näkyvimmistä banderolleista, jotka otin uusiokäyttöön JYYn ja JAMKOn yhteistempauksen jälkeen. Laitoin vaalilehtien väliin jonkin verran kaksipuoleisia mainoksiani, jotka tein kirjastolta saadulle roskapaperille. Ei ole mitään järkeä käyttää suunnattomia summia vaaliroskaamiseen, jotka tekevät kaikki muutkin ehdokkaat. Etenkin kun 97.56 prosenttia kaikista flyereista lentää seuraavaan roskiin tai sen ohi.
Olen käynyt kertomassa näkemyksistäni myös neljässä vaalipaneelissa, jotka ovat olleet: Vaajakosken lukion ilmastopaneeli, My Way -messujen kaksi poliittista napakymppiä, Puolue ry:n ja Jyväskylän Eurooppanuorten vaalipaneeli sekä Suomen lukiolaisten liiton Water-messujen vaalipaneeli.
Hyvä ystäväni sanoi minua kyläluudaksi, jolla hän tarkoitti ihmistä, joka ei koskaan ole aloillaan vaan on kaikkialla koko ajan, paitsi kotonaan. Etenkin vaalien alla tämä on pitänyt kutinsa. En ole ehtinyt kaikilta vaalikiireiltäni kirjoittaa blogiin riittävästi ja eilenkin minulta jäi kesken perjantain puuhailuiden kirjailu. Se mitä ehdin jo kirjoittaa, kuvaa melko hyvin aamupäivääni, josta tässä pieni maistiainen:
Astelin kasvisravintola Katriinaan hyvin nukutun yön jälkeen väsyneenä, kupin kahvia aamulla juoneena. Mietin mennyttä ja ajatukseni juoksevat kuukausin matkan hetkessä. Katson ympärilleni ja tervehdin minulle tutuksi tulleita ihmisiä ja katson päivän Keskisuomalaisen huomatakseni, että maanantai-iltana lähettämääni monikulttuurisuuskeskusartikkelia ei ole vielä julkaistu. Keskisuomalaista silmäillessäni vanha ystäväni tervehtii minua viereeni istahtaen. Lounastamme yhdessä kuulumisia vaihdellen.
Jatkan Katriinasta matkaani kirjastolle kannatellen kaatosateessa kahta banderolliani, kestävän kampanjan mainostani, jotka julistavat opiskelijoiden poliittisen osallistumisen tarvetta Jyväskylän valtuustossa sekä pyöräkaistojen tarpeellisuutta Jyväskylässä. Ihmisten katseet vaihtelevat hämmästyksestä innostukseen. Harmaaseen sadesäähän kyllästynyt ärripurrikeksejä aamulla syönyt henkilö ajattelee: "mikähän Jeesus toi luulee olevansa". Toinen turhautumista poliittiseen ympäripyöreyteen kokeva puolestaan pohtii: "respect, kerrankin joku potkii politiikkaa itsensä likoon laittaen". Mietin mielessäni asiaa hetken ja jatkan matkaani tietäen, että pidän näkyvästi ja kuuluvasti asioitani esillä.
Nyt aikani on lopussa. Täytyy mennä, koska uusi Jyväskylä tarvitsee uusia Aaltoja. Huomenna lappuun 411 ja toukotyöläinen on palveluksessanne, koko sydämestäni.
alkuun nettisivuni ja facebook-ryhmäni (jossa on jo 187 toukotöiden tukijaa) linkit:
http://www.vihreatehdokkaat.fi/touko.aalto/
http://ru.facebook.com/group.php?gid=23135740492
Seuraavan tekstin kirjoittamiseen on aikaa noin 30 minuuttia, sillä toukotyöläisen täytyy olla jo kahdeksan aikaan kävelykadulla vaalihyörinässä, josta jatkan Seisomapaikkaklubille Ilokiveen. Joten ajatus, VIRTAA, ja tästä lähtee-->
3 kk takana todella näkyvää, intensiivistä ja ajoittain jopa terrierimäistä kampanjointia. En ole antanut kahteen kuukauteen itselleni hetkeksikään rauhaa vaalitöiltä. Aamusta iltaan ja illasta aamun käy toukotyöläisen ajatus ja askellus. Aamulla herätessä pää sikinöi ajatuksista ja odotan jalat oven välissä, että ehdin muuten pukeutumaan. Banderolli käteen ja omppupomppuja kangaskassiin; sitten vain Annie Lenox ja kadulle. Illasta käyn niin ylikierroksilla, että ajatus jatkuu unessa ja uni aamulla herätessä aivan samanlaisena, polttaa polttaa, tahdon kertoa kaikille, miten näen ja koen asiat.
Kun on 16-vuotiaasta asti tehnyt politiikkaa elämäntapamaisesti, ei paluuta enää ole. En olisi sinut itseni kanssa, jos en toimisi, kuten nyt toimin. Koulukiusatun pikkupojan kokemukset ja näkemykset kuuluvat puheissani, teoissani ja suhtautumisessa toisiin ihmisiin. En ikinä käännä selkääni sille pikkupojalle, jonka kaltaisia ihmisiä pystyn politiikkani kautta auttamaan, kuten itse olisin toivonut itseäni autettavan. Tämä on myös takuuni äänestäjille.
Suhtaudun kaikkeen tekemiseeni intohimoisesti ja omistautuvasti. Minulla on sille pikkupojalle antamani lupauksen lisäksi myös moraalinen velvoite edistää politiikan kautta niiden ihmisten ääntä, jotka eivät tule kuulluksi. Olen kokenut ja nähnyt omassa lähipiirissäni niin paljon epäoikeudenmukaisuutta, että tahdon omistaa elämäni surullisten, petettyjen ja unohdettujen ihmisten näkemyksien kuulemiselle.
Minulla on politiikkaan kohtaa niin paljon poltetta, että suhtaudun siihen todella kokonaisvaltaisesti. Osa ihmisistä lähtee politiikkaan, koska on tärkeää vaikututtaa yhteisiin asioihin. Osa lähtee politiikkaan, koska sen kautta voi päästä piireihin ja edistää oma asemaansa. Fuck it. Itse olen politiikassa, koska tahdon tehdä kaikkeni näkemieni ja kokemieni epäkohtien poistamiseksi. Olen kasvanut politiikkaan epäkohtien ja asiakysymysten kautta ja hiljalleen olen huomannut politisoituneeni läpikotaisin.
Poliittisen broilerit ovat syvintä Suhmuran sontaa. Hymyilevät hännystelijät pyrkivät vain pöytiin, joissa on tärkeitä henkilöitä ja heille oman aseman edistäminen on politiikan tarkoitus. On helppo olla ulkoisesti poliitikko, pukeutua ja käyttäytyä korrektisti ja olla sisältä täysin tyhjää. Paljon vaikeampaa on olla oma itsensä ja edistää omia ajatuksiaan ja puhua rohkeasti niiden puolesta. Mikään ei tule koskaan muuttumaan, jos tuleva poliittinen päätöksentekopolvi rakentuu edellisen rakennusaineesta. Pragmaattiset pyrkyrit ylläpitävät toimimattomia rakenteita, koska olisi heidän intressiensä kannalta tyhmää kyseenalaistaa vanhoja päättäjiä, joiden myötämielisyydestä heidän oma asemansa on kiinni.
Noniin. Sitten hieman luonteestani, joka käy ilmi politiikassani.
Olen yliempaattinen kuuntelija, jolle on kehittynyt uuden ystäväni sanoin omien kokemusten kautta ylimääräinen aisti tunnistaa ihmisten ajatuksia ja mielen solmuja. Niin tai näin, mutta tunnistin ystäväni kertomasta itseni häkellyttävän hyvin.
Myös politiikkani lähtee ihmisten kuuntelusta, osallistamisesta ja kannustamisesta. Korvalääkärillä käynnin jälkeen korvani kuulevat todella hyvin ja minun kauttani saa asiat eteenpäin. Suosittelen korvahuuhtelulla puolueelle, jolla on korvat, jotka eivät kuuntele.
Kun kelaan 3 kk kampanjaa, päällimmäisenä mieleeni nousee kampanjan jokapäiväisyys. Aloitin kampanjan elokuussa, jonka jälkeen olen tähän päivään mennessä kirjoittanut 8 laajaa artikkelia, jotka on julkaistu noin 15 kertaa alueen lehdissä:
http://www.vihreatehdokkaat.fi/touko.aalto/?cat=1
Olen ollut myös Keskisuomalaisessa useissa muissa jutuissa, joista kaikkein näkyvimmässä sain lähes koko nuorisosivun käyttööni:
http://www.ksml.fi/viihde/viihdeuutiset/notkeana-elviksen%C3%A4-liikenteess%C3%A4(249677).ece
Yle pyyti minusta haastattelun, joka näytettiin Keskisuomen alueuutisissa:
http://areena.yle.fi/toista?id=1587652
Olen järjestänyt neljä poliittista kahvihetkeä, jonne olen kutsunut ihmisiä kertomaan omakohtaisia kokemuksia eri aiheista. Sisäisen tukiryhmän sähköpostin kautta kaikki ovat voineet vaikuttaa tuleviin artikkeleihin, jolloin ne ovat useiden ihmisten yhteisten ajatusten näköisiä. Politiikan pitää kaksisuuntaista. Pitää osallistaa ja tulla kuuntelemaan, mitä eri ihmisillä on sanottavaa.
En ole jakanut vaalikampanjan aikana yhtään lentolehtistä. Ei paperia, ei lisättyä sokeria -periaate on ollut linjani katukampanjoinnissa. Olen paperin ja lisätyn sokerin sijaan omputtanut ihmisiä eli jakanut omina vaalimainoksinani suomalaisia luomuomenia. Nimi ja numero ovat käyneet ilmi näkyvääkin näkyvimmistä banderolleista, jotka otin uusiokäyttöön JYYn ja JAMKOn yhteistempauksen jälkeen. Laitoin vaalilehtien väliin jonkin verran kaksipuoleisia mainoksiani, jotka tein kirjastolta saadulle roskapaperille. Ei ole mitään järkeä käyttää suunnattomia summia vaaliroskaamiseen, jotka tekevät kaikki muutkin ehdokkaat. Etenkin kun 97.56 prosenttia kaikista flyereista lentää seuraavaan roskiin tai sen ohi.
Olen käynyt kertomassa näkemyksistäni myös neljässä vaalipaneelissa, jotka ovat olleet: Vaajakosken lukion ilmastopaneeli, My Way -messujen kaksi poliittista napakymppiä, Puolue ry:n ja Jyväskylän Eurooppanuorten vaalipaneeli sekä Suomen lukiolaisten liiton Water-messujen vaalipaneeli.
Hyvä ystäväni sanoi minua kyläluudaksi, jolla hän tarkoitti ihmistä, joka ei koskaan ole aloillaan vaan on kaikkialla koko ajan, paitsi kotonaan. Etenkin vaalien alla tämä on pitänyt kutinsa. En ole ehtinyt kaikilta vaalikiireiltäni kirjoittaa blogiin riittävästi ja eilenkin minulta jäi kesken perjantain puuhailuiden kirjailu. Se mitä ehdin jo kirjoittaa, kuvaa melko hyvin aamupäivääni, josta tässä pieni maistiainen:
Astelin kasvisravintola Katriinaan hyvin nukutun yön jälkeen väsyneenä, kupin kahvia aamulla juoneena. Mietin mennyttä ja ajatukseni juoksevat kuukausin matkan hetkessä. Katson ympärilleni ja tervehdin minulle tutuksi tulleita ihmisiä ja katson päivän Keskisuomalaisen huomatakseni, että maanantai-iltana lähettämääni monikulttuurisuuskeskusartikkelia ei ole vielä julkaistu. Keskisuomalaista silmäillessäni vanha ystäväni tervehtii minua viereeni istahtaen. Lounastamme yhdessä kuulumisia vaihdellen.
Jatkan Katriinasta matkaani kirjastolle kannatellen kaatosateessa kahta banderolliani, kestävän kampanjan mainostani, jotka julistavat opiskelijoiden poliittisen osallistumisen tarvetta Jyväskylän valtuustossa sekä pyöräkaistojen tarpeellisuutta Jyväskylässä. Ihmisten katseet vaihtelevat hämmästyksestä innostukseen. Harmaaseen sadesäähän kyllästynyt ärripurrikeksejä aamulla syönyt henkilö ajattelee: "mikähän Jeesus toi luulee olevansa". Toinen turhautumista poliittiseen ympäripyöreyteen kokeva puolestaan pohtii: "respect, kerrankin joku potkii politiikkaa itsensä likoon laittaen". Mietin mielessäni asiaa hetken ja jatkan matkaani tietäen, että pidän näkyvästi ja kuuluvasti asioitani esillä.
Nyt aikani on lopussa. Täytyy mennä, koska uusi Jyväskylä tarvitsee uusia Aaltoja. Huomenna lappuun 411 ja toukotyöläinen on palveluksessanne, koko sydämestäni.
tiistai 21. lokakuuta 2008
Toukotyöläisen arkea
Heipähei taasen.
Toukotyöläinen on ollut lennossa perjantaista lähtien niin ilmavasti, että en ole ehtinyt edes blogiin kirjoittaa. Ou mai. Lennon aikana on ehtinyt tapahtua niin paljon kaikenlaista, että harkitsen oman luolan valtaamista, jonne voisin koko seinällisen kirjoitella nuolenkärkisymboleita päivistäni kertomaan.
Tehdään siis pieni hyppäys viime kirjoituksesta ja palataan tähän päivään.
Kahden viikon pohjustustyö ja asiantuntijalausuntojen kuulemisen jälkeen uusin kirjoitukseni on valmis. Jyväskylä - myös uussuomalaisten kaupunki -tekstini on luettavissa nettisivuillani ja blogissani, jonne sen tänään aamukiireiden ohella lisäsin.
Tänään on ollut muuten hieman harmaata ja sateista, niin ulkona kuin pään sisälläkin, tai pikemminkin korvakäytävässä. Korva humisee, siinä tuntuu painetta ja nestettä, jonka lisäksi en kunnolla kuule muiden puhetta, mutta sitäkin kovemmin oman puheeni. Varasin ajan YTHS:lle, jonne menen torstaina näyttämään korvaani. Onneksi päivistys palvelee, jos kipu äityy. On ollut hieman vaikea tehdä vaalityötä, kun toinen korva on pois pelistä ja puhuminen on hieman hankalaa korvan häiriökäytöksen vuoksi. Se ei kuitenkaan estä Toukotyöläisen vaalitaistoa. Pikemminkin sen estää virheellinen kalenterimerkintä SOPO-valikokunnan kokouksen alkamisajankohdasta, sillä päädyimme vaalitoverini Joachimin kanssa Ilokiven oville kokouksen jo päätyttyä.
Rakas Jylkkärimme oli myös kirjoittanut vaalipaneeleista. Voin olla jonkun mielestä herkkä, kun reagoin asiaan näin. Allekirjoitan myös sen, että kirjoitus oli vielä silkkihansikasjournalismia moneen muuhun kirjoitteluun verrattuna. Laitetaan tämä sitten sateisen päivän, pienen vaaliväsymyksen ja kipeän korvan piikkiin, mutta annoin asiasta palautetta Jylkkärin päätoimittajalle. Asiallinen kommentointi on parasta palautetta. Palautteeni meni vapaasti kirjoitettuna kutakuinkin näin:
Jokainen voi olla mitä mieltä tahansa esiintyjistä, mutta kysymyksien vuotamisen vihjaaminen on mielestäni hyvin kyseenalaista. Jääväsin oman kampanjapäällikköni pois vaalipaneelin suunnittelusta, hän toimii Puolue ry:n hallituksessa. En sanallakaan ole kuullut kysymyksistä ennen niiden esittämistä. Se, että joku tälläistä vihjaa tai puhuu, kertoo enemmän kertojasta.
Koska kysymyksessä oli myös Jyväskylän Eurooppanuorten paneeli, on mielestäni varsin luonnollista, että panelisti perhehtyy etukäteen Jyväskylän eurooppasuhteisiin. Hyvän perehtymisen jälkeen eri kysymyksiin on luonnollisesti paremmat valmiudet vastata.
Kun on vielä tehnyt elokuusta asti kampanjointia paneutuen hyvinkin tarkasti kunnallisvaaliteemoihin ja tehnyt huolella kaikki vaalikoneet, saattavat valmiudet vastata kysymyksiin olla erilaiset kuin monella muilla. Olen valtio-opin 5.vuoden opiskelija, opinto-ohjaaja sekä tutkiva kirjoittaja, joten havainnollistavia esimerkkiä mm. tilastojen kautta muodostuu, kun lukee, tutkii ja tekee paljon. Kunnallisvaaliehdokkaalle on suotavaa perehtyä kunnallisvaaliteemoihin ja tietää myös numeroiden valossa, mistä puhuu.
Tässä esimerkiksi vaalien alla kirjoittamani 8 kirjoitusta, joiden kirjottamisen pohjalta pärjää hyvin jo monessa paneelissa:
http://www.vihreatehdokkaat.fi/touko.aalto/?cat=1
Valtio opin ainejärjestö Puolue ry on jo useiden vuosien ajan järjestänyt laadukkaita vaalipaneeleita. Olen itse valtio-opin opiskelija ja pitkäaikainen puolueaktiivi, joten tahdoin välittää vielä paneelin järjestäjien ärtymyksen kysymysten vuotamisen vihjailusta. Lisäksi yleisömääristä sen verran, että kirjaston kahvilassa on aina paljon ihmisiä etenkin aikana, jolloin paneeli järjestettiin, mutta C-rakennuksella kaikki olivat seuraamassa vaalipaneelia.
Jylkkärin kirjoitusta enemmän minua ihmetytti joidenkin panelistien ja muiden läsnäolijoiden suora kommentointi, totuudeksi päättely ja asian levittäminen, että olisin tiennyt kysymyksistä etukäteen. Kuittaan vain, että lukekaa, oppikaa ja tulkaa sen jälkeen keskustelemaan, niin pystytte samaan. Sitä ennen suut suppuun, sillä oma osaamattomuus ei ole muiden osaamisen syytä.
Nyt lasi appelsiinimehua. Olisin ostanut jotain oikein hedelmälihaista, mutta kun liika mehuttelu käy niin kovin kalliiksi. Päädyin hyvään kompromisiin hedelmäliha-hinta -suhteen Valion litrasen kautta. Mehun kanssa herkuttelen ruistoastilla ja Auralla, ah. Ja sitten oikea korva edellä pää tyynyyn toivoen, että vasen korva kuulee lähitulevaisuudessa sateen ropinan ja lehtien viuhunan.
Kauniita unia.
Toukotyöläinen on ollut lennossa perjantaista lähtien niin ilmavasti, että en ole ehtinyt edes blogiin kirjoittaa. Ou mai. Lennon aikana on ehtinyt tapahtua niin paljon kaikenlaista, että harkitsen oman luolan valtaamista, jonne voisin koko seinällisen kirjoitella nuolenkärkisymboleita päivistäni kertomaan.
Tehdään siis pieni hyppäys viime kirjoituksesta ja palataan tähän päivään.
Kahden viikon pohjustustyö ja asiantuntijalausuntojen kuulemisen jälkeen uusin kirjoitukseni on valmis. Jyväskylä - myös uussuomalaisten kaupunki -tekstini on luettavissa nettisivuillani ja blogissani, jonne sen tänään aamukiireiden ohella lisäsin.
Tänään on ollut muuten hieman harmaata ja sateista, niin ulkona kuin pään sisälläkin, tai pikemminkin korvakäytävässä. Korva humisee, siinä tuntuu painetta ja nestettä, jonka lisäksi en kunnolla kuule muiden puhetta, mutta sitäkin kovemmin oman puheeni. Varasin ajan YTHS:lle, jonne menen torstaina näyttämään korvaani. Onneksi päivistys palvelee, jos kipu äityy. On ollut hieman vaikea tehdä vaalityötä, kun toinen korva on pois pelistä ja puhuminen on hieman hankalaa korvan häiriökäytöksen vuoksi. Se ei kuitenkaan estä Toukotyöläisen vaalitaistoa. Pikemminkin sen estää virheellinen kalenterimerkintä SOPO-valikokunnan kokouksen alkamisajankohdasta, sillä päädyimme vaalitoverini Joachimin kanssa Ilokiven oville kokouksen jo päätyttyä.
Rakas Jylkkärimme oli myös kirjoittanut vaalipaneeleista. Voin olla jonkun mielestä herkkä, kun reagoin asiaan näin. Allekirjoitan myös sen, että kirjoitus oli vielä silkkihansikasjournalismia moneen muuhun kirjoitteluun verrattuna. Laitetaan tämä sitten sateisen päivän, pienen vaaliväsymyksen ja kipeän korvan piikkiin, mutta annoin asiasta palautetta Jylkkärin päätoimittajalle. Asiallinen kommentointi on parasta palautetta. Palautteeni meni vapaasti kirjoitettuna kutakuinkin näin:
Jokainen voi olla mitä mieltä tahansa esiintyjistä, mutta kysymyksien vuotamisen vihjaaminen on mielestäni hyvin kyseenalaista. Jääväsin oman kampanjapäällikköni pois vaalipaneelin suunnittelusta, hän toimii Puolue ry:n hallituksessa. En sanallakaan ole kuullut kysymyksistä ennen niiden esittämistä. Se, että joku tälläistä vihjaa tai puhuu, kertoo enemmän kertojasta.
Koska kysymyksessä oli myös Jyväskylän Eurooppanuorten paneeli, on mielestäni varsin luonnollista, että panelisti perhehtyy etukäteen Jyväskylän eurooppasuhteisiin. Hyvän perehtymisen jälkeen eri kysymyksiin on luonnollisesti paremmat valmiudet vastata.
Kun on vielä tehnyt elokuusta asti kampanjointia paneutuen hyvinkin tarkasti kunnallisvaaliteemoihin ja tehnyt huolella kaikki vaalikoneet, saattavat valmiudet vastata kysymyksiin olla erilaiset kuin monella muilla. Olen valtio-opin 5.vuoden opiskelija, opinto-ohjaaja sekä tutkiva kirjoittaja, joten havainnollistavia esimerkkiä mm. tilastojen kautta muodostuu, kun lukee, tutkii ja tekee paljon. Kunnallisvaaliehdokkaalle on suotavaa perehtyä kunnallisvaaliteemoihin ja tietää myös numeroiden valossa, mistä puhuu.
Tässä esimerkiksi vaalien alla kirjoittamani 8 kirjoitusta, joiden kirjottamisen pohjalta pärjää hyvin jo monessa paneelissa:
http://www.vihreatehdokkaat.fi/touko.aalto/?cat=1
Valtio opin ainejärjestö Puolue ry on jo useiden vuosien ajan järjestänyt laadukkaita vaalipaneeleita. Olen itse valtio-opin opiskelija ja pitkäaikainen puolueaktiivi, joten tahdoin välittää vielä paneelin järjestäjien ärtymyksen kysymysten vuotamisen vihjailusta. Lisäksi yleisömääristä sen verran, että kirjaston kahvilassa on aina paljon ihmisiä etenkin aikana, jolloin paneeli järjestettiin, mutta C-rakennuksella kaikki olivat seuraamassa vaalipaneelia.
Jylkkärin kirjoitusta enemmän minua ihmetytti joidenkin panelistien ja muiden läsnäolijoiden suora kommentointi, totuudeksi päättely ja asian levittäminen, että olisin tiennyt kysymyksistä etukäteen. Kuittaan vain, että lukekaa, oppikaa ja tulkaa sen jälkeen keskustelemaan, niin pystytte samaan. Sitä ennen suut suppuun, sillä oma osaamattomuus ei ole muiden osaamisen syytä.
Nyt lasi appelsiinimehua. Olisin ostanut jotain oikein hedelmälihaista, mutta kun liika mehuttelu käy niin kovin kalliiksi. Päädyin hyvään kompromisiin hedelmäliha-hinta -suhteen Valion litrasen kautta. Mehun kanssa herkuttelen ruistoastilla ja Auralla, ah. Ja sitten oikea korva edellä pää tyynyyn toivoen, että vasen korva kuulee lähitulevaisuudessa sateen ropinan ja lehtien viuhunan.
Kauniita unia.
Jyväskylä - myös uussuomalaisten kotikaupunki
Jyväskylän kaupungin pitkäaikaisena tarpeena on ollut saada kaupunkiin monikulttuurikeskus, joka tukisi eri uussuomalaisryhmittymien integraatiota uuteen ympäristöön ja kulttuuriin. Paikkaa on pyritty löytämään aktiivisesti ja nyt näyttää siltä, että tilat ovat viimein löytymässä. Seuraava kysymys koskee Jyväskylän kaupungin rahoituspäätöstä.
Keskus on jo saanut kolmivuotisen rahoituksen Raha-automaattiyhdistykseltä, joka takaa keskuksen käynnistämisen. Monikulttuurikeskuksen pitempiaikainen rahoitus tarvitsee puolestaan rohkeaa poliittista tahtotilaa ja sitoutumista. Monikulttuurikeskuksen toiminnan rahoittamiseksi vuodelle 2009 on haettu 20 000 euron tukea, jonka hyväksyminen on ensimmäinen askel toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Ainoastaan kaupungin budjetoimalla määrärahalla voidaan taata, ettei monikulttuurikeskus jää lyhytaikaiseksi projektiksi, vaan että se vakiintuu.
Jyväskylään muuttaa vuosittain 50 kiintiöpakolaista. Kiintiöpakolaisten lisäksi uussuomalaisia saapuu Jyväskylään myös avioliittojen kautta. Jyväskylässä asuu tällä hetkellä noin 2000 uussuomalaista. Keskus olisi myös tarkoitettu kantaväestölle.
Monikulttuurikeskus toimisi yhtenä merkittävinä paikkana, josta uusuomalainen voisi saada itselleen luotettavaa tietoa siihen palkattujen asiantuntijoiden opastuksella. Keskuksessa voitaisiin jakaa perustietoa suomalaisen yhteiskunnan rakenteista, eri ryhmistä ja vaikuttamisesta useilla eri kielillä. Yhteiskuntaan integroimisen olennaisena piirteenä on omien oikeuksien tietäminen – yhteiskunta, joka ei kerro riittävän hyvin kansalaisille heidän oikeuksistaan, ei ole toimiva yhteiskunta.
Uusuomalaisten tukipaikkana monikulttuurikeskus mahdollistaisi myös vertaistuen systemaattisemman järjestämisen. Kukaan meistä ei selviä maailmassa yksin. Monikulttuurikeskus voisi toimia katto-organisaationa tai kollektiivisena ideapankkina, joka tarjoaisi uusuomalaisille mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan päätöksentekoon ja vaikuttaa aktiivisesti omaan elämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteensa.
Monikulttuurikeskuksella olisi myös tärkeä rooli ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa, jossa opiskellaan yhteensä 20-40 opintoviikon verran useita tärkeitä elämän osa-alueita alkaen kielen oppimisesta aina opiskelu- ja ammatinvalintataitoihin. Yhteiskunnassamme on monia uussuomalaisten integraatiota tukevia piirteitä, joista valmentava ja valmistava koulutus ovat niiden olennaisia osia. Ne eivät kuitenkaan ole riittävät. Monikulttuurikeskuksen mahdollistama kerhotoiminta ja -opetus paikkaisivat sitä vaillinaista tarjontaa, jota yhteiskunta ei muutoin pysty tarjoamaan resurssipulan takia. Järjestelmät eivät ole päällekkäiset, vaan toinen toistaan täydentäviä.
Touko Aalto, Vihreiden kunnallisvaaliehdokas
Keskus on jo saanut kolmivuotisen rahoituksen Raha-automaattiyhdistykseltä, joka takaa keskuksen käynnistämisen. Monikulttuurikeskuksen pitempiaikainen rahoitus tarvitsee puolestaan rohkeaa poliittista tahtotilaa ja sitoutumista. Monikulttuurikeskuksen toiminnan rahoittamiseksi vuodelle 2009 on haettu 20 000 euron tukea, jonka hyväksyminen on ensimmäinen askel toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Ainoastaan kaupungin budjetoimalla määrärahalla voidaan taata, ettei monikulttuurikeskus jää lyhytaikaiseksi projektiksi, vaan että se vakiintuu.
Jyväskylään muuttaa vuosittain 50 kiintiöpakolaista. Kiintiöpakolaisten lisäksi uussuomalaisia saapuu Jyväskylään myös avioliittojen kautta. Jyväskylässä asuu tällä hetkellä noin 2000 uussuomalaista. Keskus olisi myös tarkoitettu kantaväestölle.
Monikulttuurikeskus toimisi yhtenä merkittävinä paikkana, josta uusuomalainen voisi saada itselleen luotettavaa tietoa siihen palkattujen asiantuntijoiden opastuksella. Keskuksessa voitaisiin jakaa perustietoa suomalaisen yhteiskunnan rakenteista, eri ryhmistä ja vaikuttamisesta useilla eri kielillä. Yhteiskuntaan integroimisen olennaisena piirteenä on omien oikeuksien tietäminen – yhteiskunta, joka ei kerro riittävän hyvin kansalaisille heidän oikeuksistaan, ei ole toimiva yhteiskunta.
Uusuomalaisten tukipaikkana monikulttuurikeskus mahdollistaisi myös vertaistuen systemaattisemman järjestämisen. Kukaan meistä ei selviä maailmassa yksin. Monikulttuurikeskus voisi toimia katto-organisaationa tai kollektiivisena ideapankkina, joka tarjoaisi uusuomalaisille mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan päätöksentekoon ja vaikuttaa aktiivisesti omaan elämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteensa.
Monikulttuurikeskuksella olisi myös tärkeä rooli ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa, jossa opiskellaan yhteensä 20-40 opintoviikon verran useita tärkeitä elämän osa-alueita alkaen kielen oppimisesta aina opiskelu- ja ammatinvalintataitoihin. Yhteiskunnassamme on monia uussuomalaisten integraatiota tukevia piirteitä, joista valmentava ja valmistava koulutus ovat niiden olennaisia osia. Ne eivät kuitenkaan ole riittävät. Monikulttuurikeskuksen mahdollistama kerhotoiminta ja -opetus paikkaisivat sitä vaillinaista tarjontaa, jota yhteiskunta ei muutoin pysty tarjoamaan resurssipulan takia. Järjestelmät eivät ole päällekkäiset, vaan toinen toistaan täydentäviä.
Touko Aalto, Vihreiden kunnallisvaaliehdokas
torstai 16. lokakuuta 2008
Oodi ompuille - 16.10.2008
Aamu valkeni taas tutuissa merkeissä. Mieli säkinöi intoa ja ideoita. Niitä lähdettiin toteuttamaan heti omputtamisen merkeissä. Tällä kertaa pieni vihreä mies laskeutui kampukselle yliopiston päärakennuksen kupeeseen. Omput maistuivat ohikulkijoille, banderollit eivät jääneet keneltäkään huomaamatta ja puhe raikui sadetta odottavassa aamupäivässä.
Sanoin tänään vaaleille hetkeksi stop tykkänään ja keskityin opinnonohjaustyöhöni usean tunnin ajaksi. Kaikki kirjaston koneet olivat jälleen kerran varattuna ja vartin takkilämpimän palloilun jälkeen kahvilan koneen vapautuminen oli kuin ommpuonnettaren raikas poskisuudelma. Kun työasiat oli hoidettu asianmukaisella tavalla pystyin taas luomaan katseeni tummaan horisonttiin ja kaivamaan takkini peittelemät banderollit esiin, riittävän kaukana Jyväskylän yliopiston kirjaston ennakkoäänestyspaikasta, jonka läheisyyttä kunnioitan symbolisella epäpoliittisuudella, luonnollisesti.
Kuljen jatkuvasti banderollit käsissäni ja omput kangaskassissa kainalossani ja omputan kaikkia ohikulkijoita niin sateella kuin poudallakin, aamulla kuin illallakin, koko ajan ja jatkuvasti. Teemani tarttuvat ja maistuvat. Ei paperia, ei lisättyä sokeria vaan raikas omppu vaalimainoksenani. Banderollista käy ilmi numeroni ja nimeni ja kanssani jutellessa laajemmin ajatukseni. Ei ole mitään järkeä laittaa rahaa kollektiiviseen roskaamiseen, etenkin kun voi posiitivisella tavalla erottua joukosta. Flyerit lentävät 95 prosenttisesti seuraavaan roskikseen ilman vilkausta ehdokkaaseen. Omppu sen sijaan virkistää mieltä ja antaa luomuenergiaa useaksi tunniksi eteenpäin.
Pysyn johdonmukaisena vihreälle ajattelulle ja kyseenalaistan omalla esimerkilläni perinteiset vaalimainnonan typerät, tuhlaavat, ärsyttävät ja roskaavat tavat. Toivottavasti vaalitulos kertoo, että rahan laittaminen roskaamiseen ei ole tätä päivää. Ääni Toukotöiden puolesta on ääni luovan ja ympäristöä kunnioittavan mainonnan puolesta.
Kirjoittelen huomenna hieman tämän päivän Jyväskylän yliopiston edustajiston kokouksesta, jossa olin paikalla edustajiston jäsenen ja Gröninon ryhmävastaavan roolissa.
Nyt nukkuvanhanen kutsuu jo, nähdään taas huomenna. Olen Mattilannimessä klo 9.45--> Tulkaa hakemaan välipalaa, hyviä, hauskoja sekä tärkeitä juttuja. Odottelen teitä.
Sanoin tänään vaaleille hetkeksi stop tykkänään ja keskityin opinnonohjaustyöhöni usean tunnin ajaksi. Kaikki kirjaston koneet olivat jälleen kerran varattuna ja vartin takkilämpimän palloilun jälkeen kahvilan koneen vapautuminen oli kuin ommpuonnettaren raikas poskisuudelma. Kun työasiat oli hoidettu asianmukaisella tavalla pystyin taas luomaan katseeni tummaan horisonttiin ja kaivamaan takkini peittelemät banderollit esiin, riittävän kaukana Jyväskylän yliopiston kirjaston ennakkoäänestyspaikasta, jonka läheisyyttä kunnioitan symbolisella epäpoliittisuudella, luonnollisesti.
Kuljen jatkuvasti banderollit käsissäni ja omput kangaskassissa kainalossani ja omputan kaikkia ohikulkijoita niin sateella kuin poudallakin, aamulla kuin illallakin, koko ajan ja jatkuvasti. Teemani tarttuvat ja maistuvat. Ei paperia, ei lisättyä sokeria vaan raikas omppu vaalimainoksenani. Banderollista käy ilmi numeroni ja nimeni ja kanssani jutellessa laajemmin ajatukseni. Ei ole mitään järkeä laittaa rahaa kollektiiviseen roskaamiseen, etenkin kun voi posiitivisella tavalla erottua joukosta. Flyerit lentävät 95 prosenttisesti seuraavaan roskikseen ilman vilkausta ehdokkaaseen. Omppu sen sijaan virkistää mieltä ja antaa luomuenergiaa useaksi tunniksi eteenpäin.
Pysyn johdonmukaisena vihreälle ajattelulle ja kyseenalaistan omalla esimerkilläni perinteiset vaalimainnonan typerät, tuhlaavat, ärsyttävät ja roskaavat tavat. Toivottavasti vaalitulos kertoo, että rahan laittaminen roskaamiseen ei ole tätä päivää. Ääni Toukotöiden puolesta on ääni luovan ja ympäristöä kunnioittavan mainonnan puolesta.
Kirjoittelen huomenna hieman tämän päivän Jyväskylän yliopiston edustajiston kokouksesta, jossa olin paikalla edustajiston jäsenen ja Gröninon ryhmävastaavan roolissa.
Nyt nukkuvanhanen kutsuu jo, nähdään taas huomenna. Olen Mattilannimessä klo 9.45--> Tulkaa hakemaan välipalaa, hyviä, hauskoja sekä tärkeitä juttuja. Odottelen teitä.
keskiviikko 15. lokakuuta 2008
Henna Virkkunen on käynyt omenavarkaissa -15.10.2008
Olin tupsahtaa takapuolelleni kun näin aamun Keskisuomalaisen kannen. Siinä tuleva kokoomuksen presidenttiehdokas kannattelee omenaa ilmeellä, jonka olen viimeksi nähnyt rippikoulussa papin laulaessa Jumalan kämmenellä. Phyh phyh, mielummin pussaan maan matosta kuin sitä hedelmää maistaisin.
Grönionilaiset omputtivat itselleen viime edustajistovaaleissa 100 prosentin kannatuksen noston ja olemme jatkaneet aktiivista omputtamista myös kunnallisvaalien alla. Itseäni tuo mainos itketti ja nauratti, sillä oma vaalimainokseni on lisätyn sokerin ja paperin sijaan luomuomppu, jota jaan pitkin kampusta ja keskustan katuja. Eipä ole Hennaa näkynyt. Eipä sillä, ei kuvan kaltaiset omput kasva kuin mainostoimistojen kuvankäsittelyohjelmissa, mutta kaikkien omppujen nimissä pyydän, että Henna joko jakaisi aidosti omppuja tai kuvissa edes keppiä, jotta pysyisi edes jonkinlainen aitous mukana eikä tarvitsisi tulla naapurin ideapuusta napsimaan.
Nooh, Hennan omppu maksoi pauttiarallaa 8000 euroa eikä siitä riittäisi edes sopulille syötävää. Toisin on toukotyömaalla, jossa mainokset eivät maksa mitään ja omppuja jaetaan ihmisille kädestä pitäen.
Toukotyöläinen oli eilen uutisissa http://areena.yle.fi/toista?id=1583166 ja tänään Keskisuomalaisen ensiaukeamalla sekä Suur-Jyväskylässä julkaistussa kuvallisessa artikkelissa. Puhaltelen nollia noihin mainoksiin käytettujen eurojen osalta. Kun on tarpeeksi paljon ideoita ja rohkeutta tuoda niitä esiin, pärjää vaikka ei rahassa kylpeisikään.
Päivä sujui muuten omputtamisen merkeissä, jonka lisäksi vaalikahvilalla kului muutama kuppi kuumaa mielenkiintoisilla keskusteluilla kermattuna.
Sain Mattilanniemessä käymäni hetkeä pidemmän keskustelun päätteeksi selvitettäväksi, mitä uusiutuvia energiamuotoja Keljonlahden voimalassa voitaisiin käyttää, jos uusiutuvien energiamuotojen osuus nostettaisiin tekniikan sallimaan maksimiin eli 70 prosenttiin. Selvitän kokonaistilanteen, lähetän vastauksen sitä kysyneeltä ja raportoin asiasta myös blogiini.
Huomenna omputtaminen jatkuu Jyväskylän yliopiston päärakennuksen edessä ja Mattilanniemessä uusien ja entistäkin ehompien banderollien kera. Nyt tuutimaan, sillä olen aivan uninunnu jo.
Hyvää yötä kaikille!
Grönionilaiset omputtivat itselleen viime edustajistovaaleissa 100 prosentin kannatuksen noston ja olemme jatkaneet aktiivista omputtamista myös kunnallisvaalien alla. Itseäni tuo mainos itketti ja nauratti, sillä oma vaalimainokseni on lisätyn sokerin ja paperin sijaan luomuomppu, jota jaan pitkin kampusta ja keskustan katuja. Eipä ole Hennaa näkynyt. Eipä sillä, ei kuvan kaltaiset omput kasva kuin mainostoimistojen kuvankäsittelyohjelmissa, mutta kaikkien omppujen nimissä pyydän, että Henna joko jakaisi aidosti omppuja tai kuvissa edes keppiä, jotta pysyisi edes jonkinlainen aitous mukana eikä tarvitsisi tulla naapurin ideapuusta napsimaan.
Nooh, Hennan omppu maksoi pauttiarallaa 8000 euroa eikä siitä riittäisi edes sopulille syötävää. Toisin on toukotyömaalla, jossa mainokset eivät maksa mitään ja omppuja jaetaan ihmisille kädestä pitäen.
Toukotyöläinen oli eilen uutisissa http://areena.yle.fi/toista?id=1583166 ja tänään Keskisuomalaisen ensiaukeamalla sekä Suur-Jyväskylässä julkaistussa kuvallisessa artikkelissa. Puhaltelen nollia noihin mainoksiin käytettujen eurojen osalta. Kun on tarpeeksi paljon ideoita ja rohkeutta tuoda niitä esiin, pärjää vaikka ei rahassa kylpeisikään.
Päivä sujui muuten omputtamisen merkeissä, jonka lisäksi vaalikahvilalla kului muutama kuppi kuumaa mielenkiintoisilla keskusteluilla kermattuna.
Sain Mattilanniemessä käymäni hetkeä pidemmän keskustelun päätteeksi selvitettäväksi, mitä uusiutuvia energiamuotoja Keljonlahden voimalassa voitaisiin käyttää, jos uusiutuvien energiamuotojen osuus nostettaisiin tekniikan sallimaan maksimiin eli 70 prosenttiin. Selvitän kokonaistilanteen, lähetän vastauksen sitä kysyneeltä ja raportoin asiasta myös blogiini.
Huomenna omputtaminen jatkuu Jyväskylän yliopiston päärakennuksen edessä ja Mattilanniemessä uusien ja entistäkin ehompien banderollien kera. Nyt tuutimaan, sillä olen aivan uninunnu jo.
Hyvää yötä kaikille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
