Vaalirahoitus 4.6.2009 päivitettyjen tietojen perusteella:
Kulujen erittely
Sanoma-, ilmaisjakelu- ja aikakausilehdet - 2961.88. euroa
Ulkomainonta - 3000 euroa
Vaalilehtien, esitteiden ja muun painetun materiaalin hankinta - 1079.46 euroa
Muut kulut - 1000 euroa
Vaalikampanjan kulut yhteensä 9041.34 euroa
Vaalikampanjan rahoitus
Omat varat 766 euroa
Yksityishenkilöiltä saatu tuki - 325 euroa
Puoluejärjestöiltä saatu tuki:
Vihreä liitto - 5000 euroa
Vihreät nuoret ja opiskelijat Vino ry - 2500 euroa
Helsingin vihreät -125 euroa
Helsingin vihreät nuoret - 375 euroa
torstai 4. kesäkuuta 2009
maanantai 1. kesäkuuta 2009
Yöjunalla Helsingistä Berliiniin
Baltian radan tarkoituksena on luoda nopea ja yhtenäinen junayhteys Tallinnasta Riikan ja Kaunaksen kautta Varsovaan, josta rataa tulee jatkaa aina Berliiniin asti. Baltian rata on asetettu EU-tasolla yhdeksi yhteisen liikennepolitiikan kärkihankkeista. Kesäkuussa valittavan uuden EU-parlamentin tulee käynnistää hanke välittömästi.
Tällä hetkellä Baltian maat käyttävät vain vähän pohjoinen-etelä -suuntaa kansainväliseen matkustaja- sekä rahtiliikenteeseen. Olemassa oleva raideverkosto on huonossa kunnossa. Raideliikenteen nopeudet ovat alhaiset ja muun Euroopan kanssa on paljon epäyhteensopivuuksia
useiden standardien kanssa, erityisesti raideleveyksien suhteen.
Baltian rata luo mahdollisuuden siirtää suuret rahtimäärät renkailta raiteille. Raideliikenne on turvallinen vaihtoehto rahtiliikenteelle ja se madaltaa tuntuvasti myös hiilidioksidipäästöjä sekä öljyn kulutusta. Raideyhteys luo myös mahdollisuuden kattavalle matkustajaliikenneyhteydelle, joka tällä hetkellä puuttuu
Parantuneet rautatieyhteydet edesauttaisivat lievittämään Euroopan tieverkoston ruuhkia ja tukoksia ja lisäisivät Baltian maiden tavoitettavuutta. Hanke auttaisi tuntuvasti alati kiihtyvää alueellista kehitystä rautatieverkoston piirissä olevien maiden osalta.
Baltian sekä itäisen Keski-Euroopan maat ovat korkean talouskasvun maita, jotka integroituvat nopeaa vauhtia taloudellisesti muun Euroopan tasolle. Tämä tulee tarkoittamaan rajua liikennemäärien kasvua, jonka vuoksi kestävä kuljetusjärjestelmä on välttämätön.
Ilmastonmuutos ja Itämeren ympäristöongelmat nostavat ympäristöä vähiten kuormittavat ratkaisut uuteen arvoon. Nopea ja varma junaliikenne pitkillä matkoilla ja kuljetuksissa on nousemassa tärkeimmäksi eurooppalaiseksi ratkaisumalliksi.
Hanke olisi hyvä esimerkki myös siitä, miten EU:n koheesio- ja rakennerahastoja voidaan käyttää järkevästi ja kestävästi. Alustavien arvioiden mukaan Tallinna-Varsova radan kustannusarvio on noin 3 miljardia euroa. Radan pituus tulisi olemaan vuonna 2008 tehtyjen selvityksen perusteella 1142 km ja se saataisiin valmiiksi vuonna 2020.
Suomi liitettäisiin Baltian rataan suunnitellun Helsinki-Tallinna -tunnelin kautta. Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelin voisi alkuvaiheessa korvata myös junalauttaliikenteellä. Helsinki-Tallinna -tunneli on miljardien eurojen sijoitus, jonka toteutuminen liittyy laajemman liikennekäytävän luomiseen eli Baltian rataan. Rautatieyhteys edistäisi muiden vaikutustensa ohella myös Helsingin ja Tallinnan muodostumista kaksoiskaupungiksi.
Tulevaisuudessa voimme kuulla Helsingin asemalla kuulutuksen: ”Yöpikajuna 222 Helsingistä Berliiniin lähtee raiteelta…”
Touko Aalto, vihreiden eurovaaliehdokas numerolla 222
www.toukoaalto.com
Toukotyöt facebookissa: http://www.facebook.com/group.php?gid=50987687506&ref=ts
Tällä hetkellä Baltian maat käyttävät vain vähän pohjoinen-etelä -suuntaa kansainväliseen matkustaja- sekä rahtiliikenteeseen. Olemassa oleva raideverkosto on huonossa kunnossa. Raideliikenteen nopeudet ovat alhaiset ja muun Euroopan kanssa on paljon epäyhteensopivuuksia
useiden standardien kanssa, erityisesti raideleveyksien suhteen.
Baltian rata luo mahdollisuuden siirtää suuret rahtimäärät renkailta raiteille. Raideliikenne on turvallinen vaihtoehto rahtiliikenteelle ja se madaltaa tuntuvasti myös hiilidioksidipäästöjä sekä öljyn kulutusta. Raideyhteys luo myös mahdollisuuden kattavalle matkustajaliikenneyhteydelle, joka tällä hetkellä puuttuu
Parantuneet rautatieyhteydet edesauttaisivat lievittämään Euroopan tieverkoston ruuhkia ja tukoksia ja lisäisivät Baltian maiden tavoitettavuutta. Hanke auttaisi tuntuvasti alati kiihtyvää alueellista kehitystä rautatieverkoston piirissä olevien maiden osalta.
Baltian sekä itäisen Keski-Euroopan maat ovat korkean talouskasvun maita, jotka integroituvat nopeaa vauhtia taloudellisesti muun Euroopan tasolle. Tämä tulee tarkoittamaan rajua liikennemäärien kasvua, jonka vuoksi kestävä kuljetusjärjestelmä on välttämätön.
Ilmastonmuutos ja Itämeren ympäristöongelmat nostavat ympäristöä vähiten kuormittavat ratkaisut uuteen arvoon. Nopea ja varma junaliikenne pitkillä matkoilla ja kuljetuksissa on nousemassa tärkeimmäksi eurooppalaiseksi ratkaisumalliksi.
Hanke olisi hyvä esimerkki myös siitä, miten EU:n koheesio- ja rakennerahastoja voidaan käyttää järkevästi ja kestävästi. Alustavien arvioiden mukaan Tallinna-Varsova radan kustannusarvio on noin 3 miljardia euroa. Radan pituus tulisi olemaan vuonna 2008 tehtyjen selvityksen perusteella 1142 km ja se saataisiin valmiiksi vuonna 2020.
Suomi liitettäisiin Baltian rataan suunnitellun Helsinki-Tallinna -tunnelin kautta. Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelin voisi alkuvaiheessa korvata myös junalauttaliikenteellä. Helsinki-Tallinna -tunneli on miljardien eurojen sijoitus, jonka toteutuminen liittyy laajemman liikennekäytävän luomiseen eli Baltian rataan. Rautatieyhteys edistäisi muiden vaikutustensa ohella myös Helsingin ja Tallinnan muodostumista kaksoiskaupungiksi.
Tulevaisuudessa voimme kuulla Helsingin asemalla kuulutuksen: ”Yöpikajuna 222 Helsingistä Berliiniin lähtee raiteelta…”
Touko Aalto, vihreiden eurovaaliehdokas numerolla 222
www.toukoaalto.com
Toukotyöt facebookissa: http://www.facebook.com/group.php?gid=50987687506&ref=ts
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
