tiistai 14. lokakuuta 2008

14.10.2008

Rakas blogipäiväkirja,

olipa tänään vauhtia ja vilskettä taas kerrassaan. Ja ilta on vasta nuori.

Sain tänään mielenkiintoisen puhelun. Olin etsimässä Jyväskylän Vihreiden toimistolta Vihreiden nuorten vaalilehteä ja muuta materiaalia, kun kaiken takkilämpimän keskellä soi puhelin. Ympäri ämpäri mp3-johdoissani ja pienessä tilassa talvitakki päällä taitellen sain kuin sainkin luurin korvalle. Ylen toimittaja soitti minulle ja hän tahtoi sopia haastattelutapaamisen kanssani tänään klo 11.30. En missään nimessä sanonut ei missään nimessä. Puhelun jälkeen oli jo kiire, joten äkkiä omputtamaan kampukselle.

Ihanaankin ihanammat omppupomppuset Paloma, Hannu ja Teppo olivat jo täydessä työn touhussa, kun toukotyöläinen saapui paikalle. Nokka ei ehtinyt paljoa tuhista, kun piti jo siirtyä vaalikahvilalle. Vaalikahvilallakaan en ehtinyt paljoa vanheta kun piti jo siirtyä haastatteluun.

Ylen toimittaja tahtoi tietää, miten olen organisoinut kampanjani, kun olen saanut niin paljon näkyvyyttä. Erityisesti verkkokampanjointi oli haastattelun kovinta ydintä, kaiken omputtelun ohella. Selostin toimittajalle ja kaikelle kansalle facebook-salani ja kerroin, miten kampanjaa rakennetaan verkossa. Facebook on kuin puhelinvaihde, josta kiinnostuneita yhdistetään muille sivustoille, joita pystyy monella tapaa linkittelemään ystäväpiirilleen.

Toimittaja ei uskonut kaksisuuntaiseen integraation, jossa ehdokas osallistaa äänestäjiä. Toimittaja epäili, että informointiverkostojen rakentaminen ja ylläpitäminen vie kaiken ajan asioihin perehtymiseltä. Hänen mielestään ihmiset kyllä löytävät tärkeän sanoman, jos sellainen on tarjolla.

Kaksisuuntainen integraatio ei ole vain sitä, että kerrotaan ihmisille mielistellen asioita, joita he tahtovat vaalien alla kuulla. Ei ei ja ei. Kaksisuuntainen integraatio osallistaa ihmisiä ottamaan kantaa ja vaikuttamaan tärkeinä pitämiensä asioiden puolesta ehdokkaan kautta. Kirjoitan esimerkiksi omissa keskustelutilaisuuksissani aiheen ympäriltä käytyä keskustelua ylös ja kirjoitan alustavan kirjoituksen käsiteltävästä teemasta. Lähetän tämän alustavan kirjoitukseni tukiryhmäni sisäiselle sähköpostilistalle, jossa tesktiä sitten yhdessä kommentoidaan ja muokataan, siten että jokainen saa sanoa sanansa ja vaikuttaa tekstin sisältöön keskustelun kautta.

Jos tutkija saa tutkijanhuoneessaan maailmaa mullistavan idean ja panttaa sitä vain itsellään hymistellen, niin maailma jää helposti mullistamatta. Tarvitaan tapoja ja ideoita viedä tuota mullistusta eteenpäin ihmisille, jotka tekevät omalla suhtautumisellaan asiasta merkityksellisen. Itse perehdyn kaikkiin kirjoituksiini todella perusteellisesti ja kuulen asiantuntijoiden näkemyksiä sekä ihmisten omakohtaisia kokemuksia teemoista. Näin syntyy hyvä kirjoitus, joka sitten verkkonäkyvyyden, lehtikirjoituksien, uutislähetyksien sekä paneeli- ja katukeskusteluiden kautta välitetään ihmisille puntaroitavaksi. Jokainen soittaja tarvitsee instrumentin.

Kaksisuuntainen integraatio luo vaikuttamisen tunteen ja halun tehdä vaikuttamistyötä yhdessä. Tämä tekee monille ihmisille arkipäivän asioista konkreettisesti poliittisia.

Kuvaaja nauroi, koska hän tapasi ensi kertaa ihmisen, joka puhui enemmän kuin toimittaja. Nauroin, ja jatkoin puhumista korvat höröllään keskustelun siirtoja tai uusia avauksia odotellen. Tarjosin toimitustiimille vielä reilun kaupan vaalikahvit Vihreiden vaalikahvilassa ja säntäsin Jyväskylän maalaiskunnan valtuustosaliin.

Valtuustosalissa pidimme tulevan torstain JYYn edustajiston kokousta valmistelevan iltakoulun ja esittelimme kaupungin sikar...eikun johtoportaalle JYYn ja JAMKOn kunnallisvaaliteesit. Tilaisuus sujui oikein ponnekkaasti ja tulipa toimittajat vielä kysymään saanko kuvaani käyttää lehdessä - vastasin jälleen kerran, että ei missään nimessä ei missään nimessä.

Tilaisuudesta tarttui mukaan loistavia banderolleja, joita työstän vielä eteenpäin ja käytän roskattomassa ja sokerittomassa kampanjassani. Hupsansaa, kylläpäs tekstiä taas tuli, blogi pitäisi pitää lyhyenä, sillä kukaan ei jaksaa lukea loputtomiin. Onneksi kohtaa alkaa sählyvuoro, johon osallistuminen katkaisee blogikirjoittelun. Illalla valtio-opin opiskelijoiden saunailtaan. Loppuun tärkein eli omput ovat kulkeutuneet tämänkin päivän aikana jo usemmalle kymmenille ihmisille kangaskassistani, jota pitän mukana koko ajan kaikkialla. Tulkaa hakemaan omanne.

Ei kommentteja: